Rakas pikku potilas

Voi hurjaa minkälaiset pari päivää meillä on ollut! Vanhempi tytöistä, Molly on jonkin aikaa valitellut, että "pipi pää". Leikkii ja touhuaa kuitenkin iloisesti ja normaalisti, mutta sitten aina välillä mainitsee noista pääkivuista. Häntä on tutkittu ja verikokeita otettu ja onneksi mitään vikaa ei ole löytynyt. Halusimme kuitenkin pelata varman päälle, ja hänelle tulikin kutsu magneettiröntgeniin pään kuvaukseen. Oli se sen verran hurja kokemus, että toivottavasti ei jouduta enää ikinä tuollaiseen! Lähinnä siis sen takia, että pienellä oli kova pelko pistämisestä ja piikeistä yleensäkin ja tuota magneettikuvausta varten lapset nukutetaan kevyesti jotta pysyisivät rauhallisina ja paikoillaan kuvauksen ajan. Pistämiseltä ei valitettavasti voitu välttyä. Hyvin se loppujen lopuksi meni ja nukutuksesta herännyt Molly leikki jo iloisesti serkkunsa ja siskonsa kanssa myöhemmin päivällä :) Vanhemmille taisi olla vain aika rankkaa nähdä oma lapsi noin pelokkaana ja nukutuksessa! Lopullisia tuloksia odotellaan vielä, mutta ensi katsaukset kuviin näyttivät hyviltä eikä mitään hälyyttävää pitäisi olla, toivotaan näin.

Juuri kun tästä koettelemuksesta on hyvin selvitty, Molly horjahti tänään nurmikollamme olevalta puhallettavalta patjalta. Pelkään yleensä noita tavallisia isoja trampoliineja, koska olen kuullut minkälaisia tapaturmia niissä voi sattua, joten meillä olikin vain tuollainen matala patja nurmikolla, jotta lapset saavat pomppia kun siitä niin kovasti tykkäävät.

Vaikka pudotus oli tosi matala huomasin heti, että nyt sattui kyllä ranteeseen, sen verran kova oli itku. Soittelin heti Fredrikin kotiin Maijan luo ja suuntasin ensiapuun. Voitte vain kuvitella minkälaista on olla siellä tytön kanssa jolla on vielä elävästi muistissa edellisen päivän magneettiröntgen. Mulla oli niin paha mieli Mollyn puolesta kun huomasin kuinka häntä taas pelotti eikä päästänyt lääkäreitä lähellekkään. No, saatiinhan se ranne lopuksi edes vähän tutkittua ja todettiin, että se ei ainakaan ole poikki. Pääsimme kotiin seurataksemme tilannetta.
Nyt yläkerrassa nukkuu suloinen Molly pupu kainalossa. Tulenkin nyt lähipäivinä keskittymään reippaan potilaan hoivaamiseen ja palailen kohta muutamien hyvien uutisten kanssa!